Plantaarifaskiitti eli jalan kalvojänteen rappeutuma tuli elämääni tarkalleen 4.10.2015 aamulla. Jalka oli hieman oireillut kantapäästä muutamaa päivää aikaisemmin. En silloin osannut yhdistää pientä kantapääkipua näin pitkäaikaiseen ja hankalasti hoidettavaan vaivaan.

Olin ilmoittautunut Pirkan Hölkkä juoksutapahtumaan, jota odotin kovasti. Valkeakoskelta Tampereelle kulkeva 33 km reitti on vaihtelevasti pururatoja, metsäteitä- ja polkuja. Jo matkan alkuvaiheessa kantapää oli hieman kipeä, mutta ajattelin geelityynyjen kengissä auttavan ja kivun poistuvan matkan edetessä. No näin ei todellakaan käynyt ja jalka kipeytyi pitkällä juoksu matkalla niin kipeäksi, että loppuvaiheessa pystyin enää nilkuttamaan eteenpäin. Keskeyttäminen metsässä kesken reitin olisi ollut hankalaa vaikka siellä huoltopisteitä olikin 5 km välein. Lisäksi uskoin, että pääsen maaliin asti. Pääsin maaliin ja ihan kohtalaisella ajallakin, mutta oliko järkevä ratkaisu edes lähteä juoksemaan?

pirkan-hlkk-2015_21315973503_o
Pirkan hölkkä – lähtö ja maali

Yön yli seurasin jalan kuntoa ja sitten sunnuntaina piti jo hakeutua lääkärin, koska tarvitsin: kyynärsauvat, särkylääkettä ja sairasloman. Vasempaan jalkaan aloitettiin seuraavalla viikolla akuuttifysioterapia, joka sisälsi ultraääni ja sähköimpulssihoitoja sarjan. Hoidon jälkeen fysioterapeutti teippasi jalan kovalla joustamattomalla teipillä kipsimäiseen pakettiin. Nilkuttelin kaksi viikkoa sauvoilla ja kävin hoidossa useamman kerran. Lisäksi minulla oli Arcoxia kipulääkkeenä ja yölasta.

21845299348_277c96284f_z
Yölasta – on muuten todella epämukava

Meni useampi kuukausi, että liikunta oli lähinnä uintia. Jalka oli tosin pitkään kipeä jopa uidessa. Kipu ei ollut pelkästään aamujäykkyyttä ja arkuutta kantapäässä vaan koko jalkaholvi oli kosketusarka. Jänne oli vaurioitunut kantapäästä päkiään asti. MRI kuvaa tästä ei koskaan otettu, kun oireet olivat niin selvät.

22063698899_16186329f9_o
Aliens on päässyt altaaseen

Välillä vasen jalka on ollut oireeton ja olen liikkunut varovasti, joka tietenkin on suhteellinen käsite. Todennäköistä oli että oikea jalkakin varmaan kipeytyy ja niinhän tässäkin myöhemmin kävi.

Ei varmaan ole hoitomuotoa, jota minun jalkoihin ei olisi kokeiltu. Jalkoja on teipanneet useat fyssarit sekä minä itsekin. Kun jalka on ollut akuutissa vaiheessa on käytetty kovia joustamattomia kangas- tai paperiteippejä ja jalasta on teipattu kipsimäinen paketti. Oireettomiin jalkoihin on laitettu ennaltaehkäisevästi taas kinesioteippaukset. Olen jumpannut ohjeiden mukaan ja tehnyt varpaille nousut sekä pohjevenytykset. Olen pyöritellyt erilaisia palloja vilkastuttamassa jalkapohjan verenkiertoa silloin kun istun. Yölasta tai vetosukka on ollut käytössä. Lähes kaikissa kengissä on teetetyt pohjalliset ja kantapäiden alla geelityynyt. Monet kengistäni on myöskin mennyt vaihtoon. Olen ollut niin epätoivoinen tämän vaivan kanssa, että kokeilin jopa omenaviinietikka kääreitä jalkoihin, kun luin KPK 24/7 fb-ryhmästä, että joku oli saanut niistä apua. En tiedä auttoivatko kääreet yhtään, mutta haju oli niin kamala että niiden kanssa pitäisi nukkua yksin.

vappu
Puuman tassut

Voinnin mukaan olen harrastanut ja pyrkinyt monipuolisesti puuhastelemaan kaikenlaista. Juoksu on pitkälti vaihtunut pyöräilyyn. Ne vähäiset juoksut mitä olen juossut on poluilla tai umpi metsässä pehmeällä alustalla.

kollaasi-2016-osa-2
Paljon on tehty vuonna 2016 vaikka vamma usein muistuttaakin itsestään

No mikä tämä plantaarifaskiitti oikein on ja mistä sen saa? 2016 Duodecim lääkärikirjan mukaan palntaarifaskiitti on kantaluuhun kiinnittyvän jalan jännekalvon rappeutuma ei siis tulehdus kuten usein puhutaan. Noin 10% väestöstä sairastaa tämän vaivan jossain elämänsä vaiheessa. Rappeuman syy ei useinkaan ole selvä, mutta omalta kohdaltani arvelen että: juoksu kenkien vaihto pronaatiotuettuihin entisten neutraalien kenkien sijaan oli suurin syy. Toinen syy oli varmasti jalkojen liiallinen rasitus.

Tammikuussa hakeuduin Pohjola sairaalaan urheiluklinikalle. Kartoitimme nyt tilannettani erikoislääkärin kanssa,  joka on erikoistunut urheiluun ja sen aiheuttamien rasitusvammojen hoitoon. Ensin otettiin MRI eli magneettikuvaus, jotta voitiin kartoittaa aiheuttaako kipua: rasvapatjan madaltuminen, kantaluun murtuma vai plantaarifaskiitti. No tulos oli se mitä vähiten toivoin kolmesta huonosta vaihtoehdosta .

dg

Mun jalkojen kanssa on nyt kaikki hoitokeinot jo kokeiltu ja vaiva on kroonistunut. 6kk on se raja kun puhutaan kroonisesta plantaarifaskiitista. Nykytiedon mukaan kortisoni ei ole suositeltava hoitomuoto vaan se voi aiheuttaa jopa koko jänteen repeämisen sekä kantapään rasvapatjan ohentumista. Riskeistä huolimatta päädyimme lääkärin kanssa kokeilemaan kortisonin vaikutusta oikeaan jalkaani, joka on ”tuoreempi” tapaus. Joskus kuulemma kortisonista kuitenkin on apua, eikä sitä oikeastaan tiedetä mistä se johtuu. Pistoksesta on nyt kaksi viikkoa ja jalka on oireeton. Tulevaisuus näyttää mikä jalan kunto on kun hiljakseen lisään rasitusta.

7 vastausta artikkeliin “Elämää plantaarifaskiitin kanssa 479 päivää

  1. Mulla on myös ollut kantapää kipeänä vaihtelevasti useamman viikon, ei kovaa kipua mutta kuitenkin sen huomaan. Olen ajatellut käydä kansanparantajan luona, että katsoo vähän koko kroppaa ’sillä silmällä’, josko sieltä löytyisi syy tuolle kantapääkivulle. Kun sitä on kokonaisuus, niin voihan pieni jumitus vaikkapa niska-kallonpohjan lihaksissa heijastua sitten tuonne jalkoihin saakka. Pitää nyt vain saada aikaiseksi tilata aika.

    Tykkää

    1. Kipuun kantapäässä yleisimmin on 3 syytä: jännekalvon rappeuma, kantapään rasvapatjan ohentuminen tai jos urheilet paljon niin rasitusmurtuma kantaluussa. Toivottavasti saat apua kipuusi ja vaivaan.

      Tykkää

  2. Moi
    Mulla ollut sama pirullinen vaiva vuorotellen molemmissa jaloissa. Noin puoli vuotta kesti aina kerrallaan. Monenlaista olen kokeillut, mutta ainoa mikä mulla auttaa on varpaiden haritushoito. Laita siis kaikkien varpaiden väliin paperi tai muut tollot niin paljon kuin kivulta sietää. Pidä niin kauan kuin kestät. Mulla on tämä auttanut kipuun ja nyt myöhemmin ensiapuna. Kannattaa kokeilla.

    Tykkää

  3. Plantaarifaskiitti on tullut tutuksi minullekin, ensin toisessa ja sitten toisessa jalassa. Pahimmillaan kipu esti kävelemisen kokonaan. Näyttää olevan sellainen vaiva, että jokaisella se on omanlaisensa ja vaatii omanlaisensa hoidon. Minulla toimivimmaksi hoidoksi on osoittautunut käveleminen jäykkäpohjaiset jalkineet – esimerkiksi vaelluskengät – jalassa. Pehmeäpohjaiset kengät, esimerkiksi lenkkarit, tuovat kivun nopeasti takaisin, samoin liian vähäinen käveleminen. Sen vuoksi olen käytännöllisesti katsoen luopunut pyöräilystä – aika kun ei riitä sekä pyöräilyyn että jalkojen kunnossapidon kannalta riittävään kävelemiseen. En pidä tätä ongelmana, koska käveleminen on muutenkin tällaiselle elämäntapakävelijälle mieluinen tapa liikkua. Tämä hoito on toiminut hyvin ja nykyään pitkienkin matkojen (50-60 km) käveleminen onnistuu ilman kipuja.

    Tykkää

    1. Tämä plantaarifaskiitti on tosi riesa. Ensin meni puolitoista vuotta vaivan kanssa ja välillä piti käyttää kyynärsauvoja. Nyt helmikuussa vaiva vihdoin parani kortisonilla. Ilo oli lyhytaikainen, sillä pf- uusiutui taas toukokuussa. Minua vähän arvelutti tälle heinäkuun pyöräreissulle 1600km lähteminen jalalla jolla ei kunnolla pystynyt edes kävelemään. Ihme kyllä kaikki meni hyvin ja jalka on parempi nyt kuin ennen matkaa. Tosin menen huomenna uudestaan Pohjola sairaalaan saamaan uuden kortisonipiikin. Vaste kortisonille oli hyvä, joten kokeillaan sitä uudestaan.

      Kuten sanoit tämä on vaiva jossa jokaisen pitää löytää se oma keino mikä auttaa.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s