Minulla on valitettavasti ollut pidempi ”rauhallinen” jakso liikunnassa. Molempia jalkoja on vaivannut sitkeä jännekalvon tulehdus, joka on rasitus ja rappeutuma vamma. Plantaarifaskiitti on ajoittain estänyt liikunnan mihin tarvitaan jalkoja lähes kokonaan. Vasen jalka on oireillut 1.5 vuotta ja oikea noin vuoden. Kaikki mahdolliset kuntoutus keinot oli jo kokeiltu tuloksettomina. Vihdoin päädyttiin Pohjola sairaalassa urheiluvammoihin erikoistuneen lääkärin Aleksi Kallioniemen kanssa kortisonipistokseen helmikuun alussa. Piikin jälkeen oli jalalla kahden viikon liikunta ja kuntoutus kielto. Hiljakseen eri lajeja kokeillen olen lähtenyt uudestaan liikkumaan. Nyt on jalkojen suhteen ollut lähes kaksi kuukautta oireetonta vaihetta. Vuodenvaihteessa tuli liikuntaan taukoa lisäksi sitkeän flunssan takia. En juurikaan sairastu infektiotauteihin, mutta nyt oli poikkeuksellinen vuosi. Ensin sain joulukuussa lievän flunssan ja sen jälkeen heti ”Turun kantaa” olevan uuden viruksen. Turun kanta olikin tiukassa ja meni pitkälle helmikuuta kun keuhkot vielä olivat todella huonossa kunnossa. Hengästyin helposti ja keuhkoputket olivat tukossa. Minun piti jopa  hakea apteekista astmalääkkeet, jotta edes puhuminen onnistui kunnolla.

Tästä hiljaa juosten kotiin. Toppatakki ja pipo pitää lämmön yllä.

Plantaarifaskiitti ei oikein tuosta juoksusta tykkää siksi olen nyt talvella korvannut juoksulenkkejä murtomaahiihdolla. Minun hiihtäminen on enemmänkin hiihtovaellusta reppu selässä. Vauhti ei paljon päätä huimaa muuten kuin alamäessä. Nautinto tulee raikkaasta ulkoilmasta ja kauniista luonnosta. Toki tuossa verkkaisessakin hiihtämisessä hiki tulee ja syke nousee. Minä muuten hiihdän paljon hitaammin kuin juoksen. Nopeus ja kestävyys on paljon parempaa esim. maastojuoksussa kuin perinteisen hiihtämisessä. Ehkäpä tekniikassa on hieman hiomista vaikka olenkin paljon hiihtänyt.

Helsinki, Paloheinän ladut

Monelle käy kuten minullekin, että kun juoksusta joutuu luopumaan tulee tilalle pyöräily. Itsellä haaveena on, että juoksu vielä onnistuu ja pyöräily jää harrastukseksi jolla korvataan pitkät tasasyke treenit. Onneksi lähellä olevassa Meilahden liikuntakeskuksessa on hyvä spinningsali ja ohjattuja tunteja. Lisäksi kuntosalin puolelta löytyy vielä kolme kappaletta spinningpyöriä jos itsekseen haluaa polkea. Spinngpyörä ja kuntopyörä ovat siis ihan eri kapistukset. Onhan ne pyöriä molemmat, mutta spinningpyörällä pystyy polkemaan kuten oikealla pyörällä ja myös seisaaltaan. Lisäksi pyörän ajoasennon ja vastuksen säätö on paljon tarkempaa. Viimeiset 1.5 vuotta olenkin ahkerasti pyöräillyt talvet ohjatuilla tunneilla ja kesät pitkin Etelä- Suomen teitä. Jos tarkkoja ollaan niin olen aloittanut spinning pyöräilyn jo vuonna 1997 kun laji tuli Suomeen.

Juomapullo, klossikengät, hikipyyhe lattialle, pukukopin avaimet ja sykemittari – se on siinä mitä tarvitaan

Pyörällä saa tehtyä erittäin tehokasta treeniä. Tuossa alla käyrää intervalli pyöräilyn treenin sykkeestä. Korkeimmillaan sykkeet ovat olleet yli 180 tasolla. Kuvitteelliset ylämäet ja vastatuulet tekevät tehtävänsä ja syke vaihtelee. Tykkään intervalli treeneistä ja teen niitä: pyörällä, crosstrainerilla, soutulaitteella ja juosten. Minulla on laaja sykevaihtelu lepo 46 ja max 211, joten ei tuo 180 pulssi vielä pahalta tunnu.

Viimeisin kerta juoksua minulla on ollut 2016 lokakuussa Helsinki City Trail maastojuoksu. Siitäpä taas nuo jalkojen jännekalvot kipeytyivät ja olen pitänyt nyt yli viiden kuukauden tauon juoksemisesta. Maaliskuusta olen varovasti lisännyt juoksua muun harjoittelun oheen. Että on ihanaa juosta – nyt pitää vain malttaa etten ahnehdi liikaa tätä herkkua kerralla. Todennäköistä on että pidemmät asfalttijuoksut voin unohtaa, mutta maastojuoksu = metsässä rypeminen on muutenkin niin mukavaa että toivottavasti jalat kestävät sen. Syksylle olisi kiva mennä juoksemaan joku maastojuoksu kuten  Sappee trail run  tai Pirkan hölkkä.

Välillä on ollut tunne, että enhän minä tee yhtään mitään ja pitäisi varmaan kunnostautua. Kun sitten katson liikuntapäiväkirjaani huomaan, että sohvalla makoilu on kuitenkin ollut aika vähäistä.

Kuukauden liikunnat joihin en merkkaa työmatkakävelyä enkä kuntosalille hölkkäämistä

Hyvässä alussa tässä ollaan kunnon kohotuksen suhteen kaikkien kremppojen jälkeen. Pyöräily jatkuu ohjelmassa useita kertoja viikossa koko kevään ja kesän. Tavoitteena on peruskunnon kohottaminen ja pyöritystekniikan kehittäminen taloudellisemmaksi. Kesän suunnitelmissa on ajaa fillarilla Helsingistä – Nuorgamiin. Kirjoitan sitten tarkemmin tästä kesän fillarireissusta kun suunnitelmat hahmottuvat tarkemmin. Kesäloma ja pyöräilykaveri on kuitenkin jo hoidettu kuntoon, joten muutkin asiat varmaan järjestyvät.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s