Vappuaattona iltapäivällä ajoimme mökiltä takaisin kohti Helsinkiä. Illalle oli ohjelmassa kahdet eri vappujuhlat tässä ihan lähellä kotiani. Melkoinen kevätflunssa on koetellut minua viikon verran, joten olo ei ole niitä kaikista freeseimpiä. Ensin menemme ”vapareihin”, jotka ovat siis yhdistetyt tupaantuliaiset ja vappujuhlat. Loppuillaksi siirryimme lähemmäksi kotiamme, jossa ystäviemme kotona on illan seuraavat juhlat nyyttäri teemalla (ja mikä parasta minä sain tehdä jälkiruoan).

Nyt kirjoitan kuitenkin vappuaaton patikointiretkestä keväältä 2015, jolloin olimme naisporukan kanssa Anconan maakunnassa itäisellä puolella Italiaa. Tämä patikointi oli yksi parhaista vapuistani ja siksi haluan siihen vielä palata.

Alussa reitin polut olivat leveitä ulkoilureittejä ja näillä samoilla alueilla kulki koululaisryhmiä patikoimassa opettajansa johdolla. Reitti oli melko mäkinen ja siten varsin ihanteellinen maastopyöräilyyn. Päiväretkemme aikana näimme lisäksi useita maastopyöräilijöitä metsän poluilla.

Poluilla pienet kalkkikivet olivat todella liukkaita kun ne ovat märkiä. Enimmäkseen polut olivat hyvässä kunnossa, mutta oli alueita, joissa polku oli täysin myllätty ja tuhottu. Tähän tuhoon olivat syynä villisiat, jotka kaatoivat reitillä olevia aitoja ja mylläsivät maanpinnan ihan mullalle. Metsä oli paikoittain vaikuttavan näköinen kun kaikki isojen puiden ympärillä oleva maasto oli käännetty kärsävoimalla ympäri. Alueella näkyi myös kylttejä, joissa kerrottiin aikoja kun villisikoja metsästettiin. Sikoja oli ilmeisimmin aika runsaasti alueella varmaan vähän kuin Helsingissä Citykaneja?

Parin tunnin patikoinnin jälkeen löysimme mukavan paikan harjanteelta viettää lounastaukoa. Jokainen nautti omassa päivärepussa olevia eväitään ja etsi itselleen hyvän asennon ruohikolta nauttia lämpimästä päivästä. Taustalla siintää Adrianmeri ja olimme itse asiassa jyrkänteen reunalla olevan kirkon takapihalla.

Maisemat sen kuin paranivat kun kuljimme pitkin jyrkännettä, josta saatoimme ihailla upeaa merimaisemaa.

Laskeuduimme jyrkänteeltä alas meren rantaan. Ranta oli lähes tyhjä, koska vesi oli vielä kylmää eikä houkutellut uimareita ja auringonpalvojia rannalle. Veden kylmyys ei suinkaan haitannut meitä suomalaisia naisia vaan jotkut meistä kävivät tuossa jäätävässä merivedessä uimassa. Niin minä en uinut jäätävässä merivedessä kun olen niin perso lämpimälle – tuskin juhannukseen mennessä saan talviturkin kastettua 🙂

Adrianmeren aallot ja Kroatia näkyy tuolla vastarannalla. Kävelin pitkin rantaa ja aaltojen hiomat pikkukivet olivat kuin pieniä pastilleja, jotka jäivät kiinni jalkoihin. Lepäsimme aika pitkään rannalla ennen kuin lähdimme sieltä kiipeämään ylöspäin kohti Sirolon kaupunkia. Kuljimme pitkin polkuja, jotka villisiat olivat myllänneet rinteestä ihan pilalle ja koitimme päästä ylös rannalta. Olisihan sieltä toki mennyt ihan tiekin kaupunkiin, mutta me halusimme möyriä tuon ryteikön kautta kaupunkiin.

Vihdoin sivistyksen parissa ja jäimme Sirolon kaupungin piazzalle nauttimaan päivästä. Päivän patikoinnin jälkeen maistui meille kaikille terassilla kuohuviini ja jäätelö. Sirolosta ajoimme tila-autollamme takaisin majapaikkaamme illaksi. Päivän voi kiteyttää sanoihin – olipas upea Vappu!

Palasin Italiasta kotiin yölennolla Roomasta – Helsinkiin ja olin kotona noin klo 02 aikaan vappupäivänä. Ajaessani hissillä kotiini viidenteen kerrokseen olikin hissin oven edessä suomalainen ”vappu yllätys”. Naapurini noin 80-vuotias suomenruotsalainen mummo oli ottanut hieman liikaa kuohuvaa ja sammunut hissin oven eteen. Toisen naapurin kanssa saatiin sitten mummo sänkyynsä nukkumaan. Tapani mukaan tuli annettua hieman terveysvalistusta naapurin mummolle. Valistus oli ilmeisemmin aika tehokkaasti annettu, kun naapurin mummo tuli pari viikkoa myöhemmin kertomaan ”että nyt hän on lopettanut alkoholin käytön”. Ajattelin että joo, joo saas nähdä miten käy. Nyt on kulunut tapahtuneesta jo kaksi vuotta ja mummo on hoikistunut huomattavasti ja hän todellakin lopetti alkoholinkäytön.

Vappu 2017 meni siis suomalaiseen tapaan, mutta maltillisesti kuohuvaa nauttien.

Meillä kuuluu perinteisiin aina tuo vappuajelu. Tässä Helsingin Eiran kaduilla kohti Kaivopuiston rantaa. Ihmisiä oli tosi paljon liikkeellä ja vappupäivän sää oli oikein kaunis, mutta ei kuitenkaan lämmin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s