Kevätvaellus naisporukalla ja yksi söpö koira mukana. Laipanmaan erämaa-alue on Etelä-Suomen suurin yksittäinen metsäalue. Moni tunnistaa Laipanmaan Sappeen matkailukeskuksesta, joka jää erämaa-alueen reunalle. Olin nyt toista kertaa Laipanmaalla. Ensimmäinen kerta Laipanmaalla oli 2015 kesällä kun osallistuin Sappee Trail Run 26 km polkujuoksuun tuolla alueella. Tuli tuolloin Trail Run kisoissa juostua hieman pidempi lenkki, sillä eksyin reitiltä kahdesti.

Vaelluspolkujen varsilla on laavuja joissa voi yöpyä. Nuotiopaikkoilla onnistuu hyvin aterian valmistus avotulella eikä trangiaa tarvita. Nuotiopuut ovat hienosti pienessä puuvajassa hakattuina ja alueella on myös useampi huussi jos ei halua puskaan asioitaan tehdä. Minulla oli mukana koko viikonlopun juomavedet, jotka painoivat rinkassa melko paljon. Monien metsäjärvien vesi oli aika humuspitoista ja epämääräisen ruskeaa. Kaverit sinnikkäästi keittelivät nuotiolla noiden lampien vettä ja täytyy todeta ettei kukaan heistä ainakaan ummetuksesta kärsinyt tällä reissulla.

Lauantaiaamuna heräsimme kaikki ”kukonlaulun aikaan” sillä majapaikallemme oli tullut aamuvarhaisella bussilastillinen melko äänekkäitä retkeilijöitä. Vaikka minulla oli mukana talvilämpötiloihin asti suunniteltu makuupussi niin täytyy sanoa, että oli kyllä todella kylmä molempina öinä. Kaikki mahdolliset vaatteet oli laitettu päälle ja pipokin vielä päässä nukkuessa ja silti oli kylmä. Yöllinen kylmyys aiheutti sen, että kännykästä tyhjeni akku ja myös vara-akku oli tyhjä vaikka ne olivat minulla makuupussin sisällä ihoa vasten. Kännykän mykistyminen aiheutti kotona hieman huolta kun en reiluun kahteen vuorokauteen ollut linjoilla tai somessa (mikä on minulle erittäin poikkeavaa käytöstä).

Keväinen erämaan luonto on kaunista

Laipanmaan hyväkuntoiset, opastetut vaelluspolut risteilevät koskemattoman oloisessa erämetsässä ja poikkeavat välillä pienten järvien ja lampien rannoille tai kalliojyrkänteiden reunoille.

Kyllä tässä kelpaa istuskella taukopaikalla ja katsella järvelle. Viikonlopun kelitkin suosivat meidän retkeä (ei siis satanut vettä tai lunta).

Täällä voi tuntea olevansa keskellä erämaata ja oikeasti on vain tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Nähtiinhän me tällä retkellä naisten kanssa myös sellainenkin luontoilmiö kuin alaston mies. Kävelimme lauantaina erämaajärven rannalla olevalle nuotiopaikalle. Laitoimme siinä nuotiolla ruokaa kun paikalle tuli muutama muukin vaeltaja. Eräs miehistä sitten käveli edessämme olevalle laiturille ja riisuutui alasti. Nopea uinti kylmässä vedessä ja vaatteet takaisin päälle. Koitimme siinä häveliäästi katsella muualle, vaikka ohjelmaa olikin lounastauolla mukavasti tarjolla 🙂

Laipanmaan puusto on vanhaa ja komeaa. Tämän kuvan olen ottanut taukopaikalla GoPro kameralla (joka naisella pitää olla näet oma GoPro-kamera). Makasin selälläni nuotiopaikan pitkällä penkillä ja katselin kaunista taivasta. Kuuset näyttävät kuvassa melkein palmuilta kun ovat niin korkeita.

Jos syksylle ei tule muita kiireitä ja jalat on kunnossa, niin tänne voisi tulla uudestaan juoksemaan tuon Sappee Trail Run kisan.

 

5 vastausta artikkeliin “Kevätvaellus

  1. Aivan ihana paikka! Hienoja kuvia, voisi kuvitella olevan enemmänkin erämaassa kuin vain lähellä Tamperetta.

    Tykkää

    1. Tuo Laipanmaa on ihan kivenheiton päässä Valkeakoskelta – upeaa erämaata Pälkäneellä.

      Lapset on jo isoja niin jää aikaa kaikkiin omiinkin juttuihin. Lisäksi mulla on mies, joka tekee kotitöitä ja kannustaa lähtemään ”tyttöporukalla” liikkumaan.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s