Aina aurinkoinen Hanko

Väittämä ”Hangossa paistaa aina aurinko” taitaa todellakin pitää paikkansa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on tuossa Suomen eteläisimmässä kaupungissa tullut käytyä joka kesä ja joskus useamman kerran kesässä. Aiemmin kun meillä vielä oli vene, niin Hanko oli hyvä välietappi matkalla Helsingistä kohti Turun saaristoa. Luovuimme veneilystä 2014 aikataulusyistä, koska veneily merellä ja vapaa-ajanasunto hämeessä ei kaikki mahdu yhteen kesään. Onneksi ystävämme hankkivat Hangosta vapaa-ajan asunnon, niin mekin voimme edelleen nauttia kauniista Hangosta vaikkakin kuivalta maalta käsin.

Tässä kuvamuisto 2011 kesältä. Perheen kanssa veneellä Hangon vierasvenesatamassa. On tuo kuvan pikkumies kasvanut huimasti kuudessa vuodessa.

Hangon idylliset puutalokorttelit keskustassa ja upeat vanhat huvilat meren rannalla henkivät menneiden aikojen kylpyläkaupungista.

Ranta-aitoissa oli myynnissä ihanan kesäisiä vaatteita sekä sisustustavaroita. Vaikka kaikkea kaunista olikin tarjolla, niin mitään ei tullut ostettua. Olen itse tullut aika kriittiseksi ostamisen suhteen. Mietin monta kertaa tarvitsenko jotain ja pohdin onko tuote sellainen jota ilman en voi olla. Niinpä viime aikoina onkin monet houkutukset jääneet tuonne kauppaan kun olen huomannut että pärjään hyvin ilmankin.

Joskus veneilyaikoina täältä tuli ostettua jotain veneilyvaatteitakin. Nyt oli kiva vain katsella tarjontaa, vaikka tarvetta noille tuulen- ja vedenpitäville veneilyvaatteille ei enää olekkaan.

Tänä viikonloppuna oli myös Poker Run veneilytapahtuma. Ei minua nuo veneiden kiihdytysajot niin kiinnosta, mutta mukanaan tapahtuma tuo eloa Hangon satamaan ja sitä on kiva seurata. Joinain vuosina ollaan oltu Kasnäsin vierasvenesatamassa tämän Poker Run tapahtuman aikoihin kun veneet ajavat sinne. Tänä vuonna mentiin Hangon Itämerenporttiin kalliolle seuraamaan tapahtumaa. Siellä kallioilla oli moni muukin katselemassa meidän lisäksi.

Menneinä vuosina on useampi yö nukuttu veneessä täällä Hangon vierasvenesatamassa. Nyt sitten vain fiilisteltiin ja muisteltiin millaista oli veneilyelämä – ei ole yhtään ikävä. Aikansa kutakin ja nyt on kiva mökkeillä kuivalla maalla. Kesässä on kyllä pari viikonloppua jolloin Hangon satamassa on hieman liian äänekäs meno minun makuuni. Hangon Regatta ja Poker Run ovat aika kosteita viikonlopuja enkä nyt puhu säästä. Laitureilla on melkoinen discomeno kun veneissä soi musiikki lujalla. Ihmisten paljous on mukavaa samoin kuin kaikki näihin viikonloppuihin liittyvät tapahtumat. Onneksi olemme nyt voineet pari vuotta yöpyä ystäviemme luona kuivalla maalla paikassa johon sataman hälinä ei kuulu.

Laitureissa oli upeita veneitä ja osa hieman erikoisempiakin. Eihän tämä mikään Monaco tai Cannes ole, mutta hienoja veneitä Suomen mittapuussa. Vastaavanlaisia isoja veneitä näkyy Helsingissä Katajanokan vierasvenesatamassa.

Päätimme jättää illallisen ravintolassa väliin. Näinä ruuhkaviikonloppuina ei moneen paikkaan oteta pöytävarauksia, joten emme halunneet lähteä kiertelemään mihin mahtuu sisälle. Toisaalta on mukavaa syödä rauhallisessa paikassa omaan tahtiin.

Nyt myönnän hieman tankojuoppoilleeni Hangossa. Muutaman kuohuviinin jälkeen lähdimme ystävättäreni kanssa vielä Jopoilla ajamaan Neljän tuulen tuvalle katsomaan merta. Oli muuten suorastaan kamalaa ajaa Jopolla, kun on tottunut ajamaan tuolla maantiepyörällä. Täytyy myöntää että suorastaan hirvitti ajella tuolla pystysarvisella kapistuksella – eikä se mitenkään liittynyt juodun kuohuviinin määrään.

Maisemat Neljän tuulen tuvalta merelle. Täällä sitten tapahtui se legendaarinen tapaturma jo toisen kerran tänä kesänä – lintu kakkasi mun päälle. Onneksi meressä sain pestyä käteni ja Jopoilu jatkui kohti keskustaa.