Spinning pyöräilyä vuodesta 1997

Ensimmäisen kerran menin spinning tunnille 1997 alkuvuodesta. Olin saanut ensimmäisen lapseni 1996 joulukuussa. Painoa oli tullut raskauden aikana lähes 20kg lisää ja halusin aloittaa liikunnan, joka ei haittaisi kehon toipumista synnytyksestä.

Juuri synnyttäneen on hyvä välttää lajeja, joissa on hyppyjä, tärähtelyitä ja nopeita käännöksiä. Raskauden jäljiltä nivelsiteet ovat vielä löysät ja lantionpohjan lihaksiston toipuminen vie sekin aikansa. Myös vatsalihakset ovat raskaudenaikaisen pingotuksen jäljiltä vielä erillään. Spinning on siis erinomainen laji nostamaan sykettä ja kuluttamaan kaloreita. Olen tyytyväinen, että aikoinaan otin maltillisesti synnytyksen jälkeisen liikunnan. Kehoni palautui hyvin ja vatsalihaksetkin ovat tiukasti oikeilla paikoillaan. Lastenrattaiden työntäminen varustettuna parilla kauppakassilla, spinning ja imettäminen olivatkin niin tehokas yhdistelmä, että paino putosi puolessa vuodessa 52 kiloon. Olen 171cm pitkä, joten olin todella laiha ruipelo. Vaatteet jotka minulla oli ennen raskautta olivat kaikki liian suuria ja vein niitä ompelijalle pienennettäväksi.

Spinning rantautui suomeen 90-luvun lopulla. Lajina se on alun perin Yhdysvalloissa kehitetty harjoittelumuoto kilpapyöräilijöille. Muistan kun tunneilla poljettiin hiki päässä tuon ihanan ysärimusan tahtiin. Spinningpyörä sekä tuntien ohjelma olivat hyvin erilaiset kuin nykyään. Vanhoissa pyörissä oli selkeä numeraalinen vaihteisto ja ohjaaja aina kertoi millä vaihteella milloinkin pitäisi polkea. Lisäksi tunneilla oli usein osuuksia, joissa poljettiin ohjaustangosta roikkuen satulan takana. Satulan takana roikkuminen oli niin kamalaa, että muistan sen vieläkin. Olipa siellä myös sellainen harjoite jossa pyörän satulakin irrotettiin. Välillä pyörällä poljettiin myös takaperin. Kyllä on laji muuttunut hurjasti 20 vuodessa ja pelkästään parempaan suuntaan.

Peruskunnon kohottamisessa spinning on loistava laji. Juoksijoille tämä on hyvää vaihtelua treeniin, sillä spinning kehittää ja vahvistaa alaraajojen ja keskivartalon lihaksia sekä parantaa sydämen pumppaustehoa. Itse korvaan juoksuharjoittelua spinningillä, koska minulla on ongelmia jalkojen kanssa (rasitusvamma) ja pyöräillessä kuormitus ei ole jaloille niin suurta kuin juostessa.

Spinning on laji johon voi olla ns. viha- rakkaussuhde. Treenin aikana hiki valuu pitkin kasvoja ja tuntuu pahalta. Käsivarret ovat täynnä hikikarpaloita ja suolainen hiki kastelee kaikki vaatteesi jopa kengät – tosi naisellista. Tunnin jälkeen kuitenkin poistut salilta onnellisena kun olet antanut kaikkesi. Ihan voittajafiilis ja odotat seuraavaa treenikertaa innosta pinkeänä. Minulle tämä laji on ollut rakkautta ensisilmäyksellä. Toki elämässä on ollut aikoja kun ei olla pyöräilty tai tehty yhtään mitään muutakaan liikunnallista. Tämän lajin pariin on ollut aina kiva palata paussien jälkeen.

Kuvassa ylhäällä olen vuorannut spinning pyöräni kolmella pyyhkeellä. Yksi pyyhe lattialle, niin ei tarvitse pestä lattiaa hiestä tunnin jälkeen. Monella miehellä on tunnin jälkeen ”uima-allas” siinä lattialla omasta hiestä, joten kyllä minä siihen verrattuna olen sisäsiisti. Toinen pyyhe laitetaan ohjaustangolle, jotta hikiset kädet pysyvät paremmin paikoillaan. Kolmas pieni pyyhe ohjaustangolla on suurempien hikien pyyhkimiseen kasvoilta. Ei ole kivaa kun suolavesi valuu silmiin. Lisäksi itse laitan vielä Suunnon rannetietokoneen tuohon tankoon kiinni, niin näen millä sykkeillä mennään. Spinning on laji jossa seuraan sykkeitä tarkkaan. Jos harjoituksen on tarkoitus olla peruskestävyystasolla pitää noita sykkeitä vahtia, koska ne helposti nousevat liikaa suhteessa tunnin tavoitteeseen.

Rankkuus ja tunnin haastavuus ovat kiinni lopulta vain itsestäsi. Se kuinka paljon sitä vastuskahvaa käännät määrittelee sen kuinka rankka tunnista tulee. Toki ohjatuissa tunneissa on joku yhteinen tavoite kuten: peruskestävyys, tasasyke tai intervalli. Nämä tuntikuvaukset eivät aina pidä paikkaansa, koska ohjaajissa on huomattavia eroja. Entisen kilpapyöräilijän pitämä tunti on hyvin erilainen kuin niiden ohjaajien, jotka eivät ole varsinaisesti pyöräilyn harrastajia. Itse tykkään juuri pyöräiljöiden pitämistä tunneista.

Spinningissä on se hyvä puoli, että pyörät eivät liiku mihinkään, joten matkan varrelle ei ole vaarana jäädä. Eikä näillä pyörillä myöskään tarvitse pelätä kaatuvansa vaikka ajaisi kuinka lujaa sitä kuvitteellista alamäkeä. Itse olen meinaan melkoinen himmailija tuolla tienpäällä vauhdikkaassa mäessä. Kyllä jarrulevyt kuumenee kun jarruttelen kovimpia vauhteja isossa alamäessä. Tuo yläpuolella oleva kuva on intervalli spinning tunnilta – huikeat maksimi sykkeet 193. Tällaisella tunnilla on antanut kaikkensa ja seuraavalle päivälle on hyvä suunnitella jotain rauhallista ja palauttavaa liikuntaa.

Vinkkejä Spinningtunnille:

– Ohjaustanko tulisi olla hieman ylempänä kuin satula. Sisäpyöräilyssä ei ole ilmanvastusta, joten ohjaustangon säätämisestä satulankorkeuden alapuolelle ei juurikaan ole hyötyä (paitsi jos olet maantiellä tottunut polkemaan ohjaustanko paljon alempana. Kaikissa pyörissä tangon säätäminen kovin alas ei kuitenkaan ole mahdollista)
– Polkiessa polvet eivät saisi suoristua kokonaan vaan ne jäävät hieman koukkuun
– Nostoissa (seisoaltaan polkiessa) painopiste pitää olla jalkojen päällä, muista pyörittää, pidä kädet rentoina ja pää ei liiku ylös – alas
– Hartiat ja kädet rentoina, kyynärpäät hieman koukussa kohti lattiaa
– Älä purista/vedä ohjaustankoa vaan anna käsien ”levätä” tangon päällä
– Spinningkengät tuovat tehoa polkemiseen ja tekniikka säilyy oikeana paremmin. Kannattaa satsata jos käyt säännöllisesti tunneilla. Kengät toimivat niin että pohjassa olevat klossit painetaan kiinni pyörän polkimeen, jolloin jalka pysyy kiinni polkimessa oikeassa asennossa.
– Opettele oikea pyöritystekniikka: paina – vedä – nosta – työnnä. Tavoitteena on mahdollisimman tasainen pyöritystekniikka ja ne poninhännät eivät heilu pyöräillessä vaan lantio pysyy paikoillaan.

Jos siis innostut spinningistä, niin älä masennu jos se aluksi tuntuu ihan kamalan rankalta. Kunto nousee nopeasti ja parantunut pyöräilytekniikka helpottaa myöhemmin polkemista, kun liikkeestä tulee taloudellisempaa. Rohkeasti siis lajin pariin 🙂