Levon ja palautumisen ymmärtäminen sekä varsinkin sisäistäminen tuntuu ainakin itselle olevan välillä vaikeaa. Kun treenit kulkee hyvin, niin ei millään malttaisi välillä ottaa vähän rauhallisemmin. Itsellä on syksy ollut töiden puolesta aika kiireistä aikaa. Pitkien työpäivien jälkeen olen vielä liikkunut aika korkeilla sykeatasoilla ja monta kertaa viikossa. Viime viikolla alkoi kuitenkin tuntumaan siltä, että vauhdin hidastaminen voisi olla järkevä päätös.
Moni haluaa parantaa hyvinvointiaan liikkumalla ja terveellisellä ruokavaliolla. Joskus se terveellisin vaihtoehto voisi kuitenkin olla, että hidastaa tahtia. Liikunnasta ja ruokavaliosta puhutaan paljon, mutta tuntuu että palautuminen ja lepo ovat aliarvostettuja. Kiireestä on nykyään tehty ihanne. Ajatellaan ehkä mitä kiireisempi on, niin sitä arvokkaampi on työntekijänä ja ihmisenä?
Hyvinvointi muodostuu tästä kolmiosta: liikunta, ravinto ja lepo/uni. Jos nyt analysoisin rehellisesti omaa vointiani tämän kolminaisuuden avulla, niin voisin todeta että liikuntaa ja ravintoa on ollut liikaa ja lepoa pitäisi lisätä. Positiivista ainakin on se, että itse tiedostan missä menee vikaan ja yritän vaikuttaa tilanteeseen. Olen aika hyvin jo oppinut kuuntelemaan omaa kehoani ja mieltäni. Ei tarvitse enää ajaa itseään ihan loppuun kun ymmärrän jo aikaisemmin hieman hellittää.
Viime viikolla pidin ruhtinaalliset neljä päivää peräkkäin taukoa liikunnasta. Marras- ja joulukuulle on paljon kaikkia tapahtumia, joten ajattelin ottaa edelleen tuon liikunnan suhteen loppu vuoden hieman rennommin. Ajatuksena on tehdä pitkiä kävelylenkkejä ja muutamat juoksutreenit viikossa. Liikunta vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin myönteisesti lukuisilla tavoilla. Liikunnan terveysvaikutukset eivät kuitenkaan ole parhaat mahdolliset jos rasittaa itseään liikaa kun pitäisi levätä. Eli nyt mennään hetki hieman maltillisemmin liikkuen kun arki on hektistä.
En minä nyt kuitenkaan ole pahemmin stressaantunut koska uni tulee illalla nopeasti ja enimmäkseen se on hyvälaatuista. Tässä syksyn aikana on kuitenkin muutamana päivänä ollut niin fyysisesti väsynyt olo töistä tullessa, että on pitänyt ottaa pienet päikkärit, jotta jaksaa iltaan asti. Varsinkin viikonloppuisin harrastan päiväunien nukkumista. On niin luksusta mennä iltapäivällä torkkuhuovan alle ja olla hetki pienessä horroksessa.
Tässä kuvassa makoillaan Habitare 2017 messuilla ja testaillaan erilaisia sänkyjä. Hyvällä vuoteella on tärkeä merkitys unen laadussa. Meillä on mökillä paremmat sängyt kuin kotona, johtuen siitä että ne ovat aika uudet. Kotona onkin sitten parhaat päivänsä nähneet patjat. Tarkoitus on uusia sängyt 2018 keväällä kun pääsemme muuttamaan uuteen kotiin. Vielä siis kärvistellään muutama kuukausi näillä vanhoilla sängyillä.
Tuo kolmas hyvinvoinnin osa-alue oli ravinto. Kuten jo aiemmin totesin on tullut syötyä enemmän kuin kulutan. Onkohan tämä jotenkin fysiologinen juttu, että syksyllä pitää kerätä massaa, jotta pärjää talven yli? Muutama kilo on hiipinyt vyötärölle syksyn aikana ja ei se kyllä ole ihme. Olen syönyt pullaa ja keksejä aika estottomasti päivittäin. En syö lainkaan karkkia tai sipsejä, mutta herkuttelen rahkalla ja noilla leipomotuotteilla.
On myös tullut testailtua uusia reseptejä ja tietenkin maisteltua miten ne onnistuivat. Nyt sitten pientä rajaa tähän herkutteluun. Eli arkena syödään säännöllisesti ja hyvin, mutta jätetään pullat sekä keksit nyt tauolle. Kun on juhlan aika niin saa syödä kaikkea. Kyllähän hyvä ruoka tuottaa myös mielihyvää, joten liiallinen elämän ankeuttaminen ei myöskään ole hyväksi.
Pidetään siis itsestämme huolta. Levätään tarpeeksi sekä liikutaan ja syödään kohtuudella.
Rooslife 