Helsinki City Running Day

18.5.2019 juostiin Helsingissä HCRD, joka kokoaa Suomen suurimmat juoksutapahtumat samaan päivään. Tuona aurinkoisena toukokuun lauantaina kadut täyttyivät: puolimaratonin, maratonin, maratonviestin, Helsinki City 5, lasten tapahtumien sekä hurjan Helsinki City Doublen (puolimaraton + maraton) juoksijoista. Itse osallistuin tuohon HCR puolimaton 21 km matkalle. Työnantajani sponsoroi henkilöstöä maksamalla 50% osallistumismaksusta sekä antamalla juoksupaidan. Tänä vuonna laitoin päälle oman juoksutopin, enkä käyttänyt tapahtumaan liittyvää violettia HCRD-paitaa tai työnantajani keltaista paitaa. Eivät nämä tapahtumapaidat meillä hukkaan mene, sillä perheestä löytyy teknisille paidoille muitakin käyttäjiä.

Perjantaina kävin Töölön Kisahallilla HCRD Expo:ssa noutamassa juoksunumeroni sekä -paitani. Tarjolla oli hyvä valikoima yhteistyökumppaneiden esittelypisteitä sekä Intersport-juoksukauppa messutarjouksineen. Tulipas Expo:ssa maisteltua jos jonkinlaista energiapatukkaa ym… Tänä vuonna sentään maltoin olla ostamatta lisää treenivaatteita tuolta juoksukaupasta – näitä urheiluvaatteita on vähän jo liikaakin. Expo:ssa näkyi muutama tuttukin, joiden kanssa vaihdettiin kuulumisia.

Lauantaiaamu alkoi pestomakaronin syömisellä sekä nesteen tankkaamisella. Pestossa on runsaasti suolaa ja makaronista saa hyvin hiilihydraatteja. Päivän juoksua varten pakkasin myös juoksuvyöhöni 5 kpl energiageelejä, joista saa nopeasti hiilareita. Juotavaa en pakannut enää juoksumatkalle mukaan, koska huoltopisteitä oli 5 km välein. Päivästä oli tulossa helteisen kuuma ja reitti kulki lähes koko ajan asfaltilla auringossa.

Aamulla oli tietenkin alkanut myös migreeni. Koska kisa alkoi vasta klo 12 ajattelin, että ottamalla migreeniinlääkityksen olisi vointi parempi jo siihen mennessä. Toki tiedän että särkylääkkeen varsinkin ibuprofeiinin vaikutuksen alaisena ei saisi rasittaa itseään liikaa, mutta itse käytän migreenin hoitoon ”täsmälääkkettä” jonka vaikutusmekanismi on erilainen. Eipä se olo ollut kaksinen vielä lähtöhetkelläkään, mutta matkaan lähdettiin.

Tämä oli minulle kolmas HCR puolimaratoni. Reitti kulkee kivasti pitkin Helsingin kauniita rantoja, kuten kartasta näkyy. Jopa oli kuumaa ja ruuhkaista juostessa lähdöstä kohti Pikku-Huopalahden ensimmäistä huoltopistettä. Urheilujuomaa tuli kumottua heti lasillinen tällä pisteellä. Tosin kun yrittää juoda ja juosta samalla niin roiskuu juomaa pitkin kasvoja sekä vaatteita. Matka jatkui kohti Seurasaarta ja sieltä Kuusisaari – Lehtisaari – Lauttasaari. Ihmiset olivat kivasti tulleet piknikeille ja kannustamaan perheineen reitin varrelle.

Jo alkumatkasta huomasin rannetietokoneestani, että sykkeeni oli todella korkea. Ei olo oikeastaan tuntunut siltä, että sykkeet olivat ihan tapissa. Minulla on leposyke 46 ja rasituksessa maksimi 211. Vältän menemistä tuonne äärirajoille, koska se ei ole kovinkaan terveellistä. Kuumuus ja migreenilääke siis nostivat pulssini huimiin lukemiin. Siinä vaiheessa sitten päätin, että tämä reissu meni hölköttelyksi maaliin. Vaikka vauhti oli hidas niin syke pysyi silti korkeana. Joka huoltopisteellä join lasillisen urheilujuomaa, että suola- ja nestetasapaino pysyisi kunnossa. Tankkaamisesta huolimatta jalkoihin tuli kramppeja noin 15 km kohdalla. Kyllä teki mieli suolakurkkuja tai suolatabletteja, mutta niitä ei ollut tarjolla. Loppumatkasta oli jo niin kuuma, että  urheilujuomat kaadoin huollossa kurkusta alas ja sen lisäksi pari lasia vettä tuli kaadettua paidan kauluksesta sisään. Enpä ole ennen tuota vettä liiveihini kaatanut, mutta nyt se vilvoitti kivasti.

Maalissa oli kotijoukot vastassa ja onneksi sain kyydin kotiin, sillä olin aivan puhki. No tässä vähän lepäillään ja sitten katsellaan seuraavaa tapahtumaa 🙂